Ollin uskonto! Muistiinpanoja..

Keisari NERO

Minun nimeni on Aleksi. TARINA ALKAA
Olipa kerran keisari Nero, hän sai nimekseen Lucius Domitius Ahenobarbus. Hän oli Rooman keisari vuosina 54 - 68 hänen kaudelleen ajoittuu esim. Rooman palo. Hänen isä oli Gnaeus Domitius Ahenobarbus. Edelliset keisarit Augustus ja Tiberius elivät yli 70 vuotiaksi, joten Caligulankin odottiin hankkivat omia perillisiä, eikä Luciuksen odotettu olevan kovin korkealla kruununperimisjärjestyksessä. Pretoriaanikaarti oli Neronkin tapauksessa keisarintekijä. Henkivartiokaarti valitsi Neron keisariksi 16-vuotiaana Claudiuksen kuoltua vuonna 54. Kumileimasimen asemassa ollut senaatti antoi tukensa valinnalle. Todennäköisesti Nero toimi ensimmäiset vuodet valtion keulakuvana vallan ollessa hänen äitinsä ja kahden neuvonantajan, Lucius Annaeus Senecan ja Sextus Afranius Burruksen käsissä. Neuvonantajien hoitaessa valtion asioita Nero keskittyi villiin elämään ja sekaantui kolmiodraamaan Poppea-nimisen naisen ja suojattinsa Marcus Salvius Othon kanssa.

Konstantinus: Konstantinus syntyi Naissuksessa (nykyinen Niš) Daakiassa. Hänen isänsä oli Constantius I Chlorus, joka oli valtakunnan taitavimpia sotapäälliköitä. Hänen äitinsä Helena oli majatalon omistajan tytär. Tiedetään että Konstantinus syntyi 27. helmikuuta. Syntymävuoden on arveltu olleen 272, 273 tai 274. Konstantinuksen isästä tuli toinen kahdesta caesarista eli nuoremmasta keisarista vuonna 293. Constantius toimi caesarina Rooman valtakunnan läntisessä puoliskossa augustus Maximianuksen alaisena. Konstantinus lähetettiin valtakunnan itäosaan jossa hän toimi sotilastribuunina keisari Diocletianuksen alaisena. Voidaankin olettaa, että Konstantinus oli käytännössä panttivankina. Konstantinus seurasi Diocletianusta tämän sotaretkellä Egyptiin vuonna 295.

Tässä yhteydessä hän tapasi nuoren kristityn Eusebioksen, johon Konstantinus teki suuren vaikutuksen. Hän kirjoitti myöhemmin ensimmäisen Konstantinuksen elämäkerran. Pari vuotta myöhemmin Konstantinus oli Diocletianuksen lähimpiä avustajia sodassa Persiaa

vastaan. Oletettavasti hän oli paikalla, kun Diocletianus antoi polttaa uuden katedraalin Nikomediassa vuonna 303. Tästä hetkestä alkoi viimeinen ja suurin kristittyjen vaino.

Diocletianus: Diocletianus syntyi Dalmatian rannikolla. Eräiden lähteiden mukaan hänen isänsä oli vapaasyntyinen kirjuri Salonasta. Hänen alkuperäinen nimensä oli kreikkalaisperäinen Diokles, jonka hän keisariksi päästyään vaihtoi latinalaisemmaksi "Diocletianukseksi".Diocletianuksen vaimo Prisca oli luultavasti kristitty tai ainakin hän sympatisoi kristittyjen kanssa. Prisca ja Diocletianus saivat yhden tyttären, Valerian, joka meni naimisiin Galeriuksen kanssa. Gaius Aurelius Valerius Diocletianus (noin 245 – noin 313) oli Rooman keisari 20. marraskuuta 28 – 1. toukokuuta 305. Hän syntyi Illyriassa nimellä Diokles (Διοκλής). Diocletianus vakaannutti valtakunnan oloja ja hänen valtakautensa toi lopun 200-luvun kriisille. Diocletianus antoi muun muassa uudistaa verotusta ja rahakantaa. Hän antoi myös laajentaa armeijaa ja linnoittaa valtakunnan rajoja. 300-luvun alkuun mennessä Diocletianus oli saanut valtakunnan vakautettua niin paljon ettei Rooman valtakuntaa enää uhannut barbaarien invaasiot ja sisäiset kapinat kuten aikaisemman vuosisadan aikana. Diocletianuksesta tuli pisimpään hallinnut keisari yli vuosisataan.

Diocletianus uudisti Rooman hallintoa perustamalla niin sanotun tetrarkia, jossa neljä keisaria jakoi valtakunnan hallinnon. Valtakunta jaettiin läntiseen ja itäiseen osaan, joita kumpaakin hallitsi augustuksen arvoinen vanhempi keisari.

Kummallekin augustukselle nimitettiin nuorempi apukeisari jonka oli myös tarkoitus olla kruununperillinen. Diocletianus valitsi hallitsijakumppanikseen ja Länsi-Rooman augustukseksi ystävänsä Maximianuksen. Diocletianuksen aikana keisarinvalta muuttui muodollisesti absoluuttiseksi yksinvallaksi (dominaatti). Vuonna 282 Ylä-Tonavan armeija julisti pretoriaanikaartin prefektin Caruksen uudeksi keisariksi. Diocletianus pääsi pian uuden keisarin suosioon ja hänet valittiin vuoden 283 konsuliksi. Diocletianus ylennettiin myös keisarillisen henkivartioston ratsuväen komentajaksi (comes domesticorum). Vuonna 283 Carus nimitti poikansa Carinuksen augustukseksi ja jätti tämän Roomaan samalla kun itse suuntasi sotaretkelle sassanideja vastaan poikansa Numerianuksen ja Diocletianuksen kanssa. Carus kuoli kuitenkin yllättäen saavutettuaan voiton sassanideja vastaan. Armeija julisti Caruksen pojan Numerianuksen augustukseksi, mutta tämäkin kuoli yllättäen vuonna 284. Tämän jälkeen armeija julisti Diocletianuksen keisariksi, vaikka Caruksen toinen poika Carinus olikin vielä elossa. Diocletianus varmisti asemansa kukistamalla Carinuksen Belgradin lähellä käydyssä taistelussa.

katakombit!: Muinaisia salaisia maanalaisia käytäviä, joiden seinissä hautakammioita. Varhaisimmat kristityt omaksuivat juutalisilta ja roomalaisilta tavan rakentaa katakombeja.

Keisarin palvonta: Keisari määräsi ihmisten elämää, ja ihmiset palvoivat häntä monta kertaa päivässä. Jos ei totellut keisaria, saattoi keisari uhmata häntä kuolemalla.

Kilpailuareenalla käytiin taisteluita Gladiaattoreilla, ja siellä oli myös hevosajoja.

Symbolit. (kreik.) Olivat tunnusmerkkejä, vertauskuvia, merkki, merkintä..